Uuden polttoaineen matka voimalaitoksen polttoaineeksi
12.2.2021
Yhtiömme strategisen linjauksen mukaisesti kasvatamme biopolttoaineiden osuutta energiantuotannossa. Viime vuonna polttoaineistamme oli yli 60 prosenttia bioa ja vuosikymmenen puoliväliin mennessä tavoitteenamme on 80 prosentin osuus.
Pääosa biopolttoaineistamme on puuperäisiä, mutta myös agrobiomassat nostavat päätään. Agrobiomassa on yleisnimi maataloudesta peräisin oleville biomassoille. Haapaniemen voimalaitos käyttää vuosittain noin 1 400 000 MWh polttoaineita, mikä tarkoittaa 1 600 000 m3eli 14 000 rekallista ”jotain”. Polttoaineen tarve pakkaskaudella on 100 rekkaa vuorokaudessa.
Puuenergiamarkkinat ovat Suomessa rajalliset. Puulle on paljon ottajia, kun energiayhtiöt, metsäteollisuus ja biohiili-, kaasu-, etanoli- sekä öljyjalostamot toteuttavat hiilidioksidivapaita tiekarttojaan ja suunnitelmiaan. Tämän vuoksi kartoitamme jatkuvasti markkinoita, joilta etsimme uusia vaihtoehtoja olemassa olevien polttoaineiden rinnalle ja korvaajiksi. Voimalaitoksen ympäristölupa asettaa reunaehdot työlle, esimerkiksi jätteiden polttaminen on kiellettyä.
Uuden polttoaineen matka voimalaitoksen polttoaineeksi on kuitenkin pitkä ja mutkainen. Uudelle tulokkaalle asetetaan paljon vaatimuksia, jotka polttoainekokelaan on läpäistävä päästäkseen maaliin. Testattavia ja läpikäytäviä ominaisuuksia ja asioita ovat mm:
– Saatavuus. Onko saatavissa satojatuhansia kuutioita tai kymmeniätuhansia tonneja?
– Hinta. Nyt ja tulevaisuudessa. Onko tulossa veroja, päästöoikeusmaksuja tms.?
– Toimittajien määrä. Onko hintakilpailua?
– Energiatiheys. Energiaa/tonni/m3 à kuljetusten tehokkuus ja hinta.
– Poltettavuus/käyttäytyminen kattilassa. Tarttuuko polttoaineen partikkelit yhteen kattilassa poltettaessa? Tuleeko kerrostumia kattilan seinämiin?
– Logistiikka. Kuljetuskestävyys, jauhautuuko pölyksi matkalla? Juoksevuus, käyttäytyminen varastosiiloissa ja kuljettimilla?
– Työterveys. Onko syntyvä pöly tai kaasut epäterveellisiä?
– Säänkestävyys. Imeekö kosteutta itseensä, jäätyykö kuljetuksessa tai varastoinnissa?
– Kotimainen vai tuontitavaraa. Huolto- ja toimitusvarmuuden kysymykset.
– Vaikutukset savukaasuihin, tuhkan laatuun ja uusiokäyttöön tai lämmöntalteenottoon/savukaasupesuriin?
– Varastoitavuus. Säilyykö kuukausia vai vuosia käyttökelpoisena? Lahoaako, haihtuuko palavia kaasuja, häviääkö kuiva-ainetta ja energiaa?
– Ympäristöystävällisyys ja yleinen hyväksyttävyys. Vertaa kantojen nostosta näkemykset puolesta ja vastaan.
– Palosuojelu ja -turvallisuus. Pölyääkö, aiheuttaako räjähdysvaaraa?
Meillä selvitysten kohteena ovat olleet ligniini (metsäteollisuuden sivutuote) eri muodoissaan, puupelletit ja -briketit, auringonkukan siemenen kuoripelletti (SSHP) sekä kierrätyspuu, joka on jalostettu hakkeeksi uudenlaisella laitteistolla. Kokeiden ja selvitysten tuloksista kerromme lisää niiden valmistuttua.
Uusia haasteita polttoaineille tulee asettamaan EU:ssa valmisteilla oleva RED II -direktiivi, joka määrittelee ns. kestävyyskriteerit ja sitä kautta polttoaineen kohtalon vero- ja maksuasteikoissa.
Teemme työtä uusien polttoaineiden eteen, jotta voimme pitää sähköt ja lämmöt päällä tulevaisuudessakin kaikissa olosuhteissa – kustannustehokkaasti ja ympäristöä kunnioittaen.
Matti Voutilainen
polttoaineiden hankintapäällikkö
