Työntekijätarina
Jere Korhonen, voimalaitosoperaattori
Koko työikäni olen viihtynyt Kuopion Energialla. Taisin saada aikamoisen kipinän voimalaitokseen, kun pikkupoikana kävin täällä tutustumassa paikkoihin isäni kanssa. Hän oli silloin turbiininhoitaja ja myöhemmin opetti minutkin niihin hommiin. Urani aikana olen ehtinyt tutustua koko energiantuotannon prosessiin ja nyt operaattorina valvon, että tuotanto pelaa niin kuin pitää.
Tulin Kuopion Energialle ensimmäisen kerran kesätöihin kiinteistöpuolelle 15-vuotiaana. Samat kesätyöt jatkuivat vielä armeijankin jälkeen, kunnes minua 1996 pyydettiin jatkamaan hommia polttoaineenvastaanotossa. Siitä lähtien olen työskennellyt täällä yhtäjaksoisesti.
Aloitin siis voimalaitosprosessin alkupäästä eli siitä, kun polttoaine saapuu voimalaitosalueellemme. Tuolloin lukion käyneenä suoritin töiden ohessa alikonemestarin tutkinnon. Polttoaineenvastaanotossa olin vajaat 10 vuotta, minkä jälkeen siirryin pikkuhiljaa vanhemman kattilanhoitajan oppeihin ja lopulta kattilanhoitajaksi.
Isäni eläkeiän lähestyessä hän alkoi opettaa minua turbiininhoitajan tehtäviin. Minulle kertyi kattava käytännön kokemus siitä, miten terminaaliimme saapuva polttoaine muuttuu lämmöksi ja sähköksi kuopiolaisille. Perinpohjaisesta energiantuotannon prosessin ymmärtämisestä oli suuri apu seuraavissa työtehtävissäni, sillä siirryin operaattorin oppeihin. Ruuvit ja meisselit vaihtuivat hiireen ja näppäimistöön, kun astuin sisään energiantuotannon valvomoon, josta ohjattiin ja valvottiin koko tuotantoprosessia.
Opit vaihtuivat operaattorin tehtäviin, kun edeltäjäni jäi eläkkeelle. Nyt pääsin hyödyntämään kaikkea oppimaani, sillä työni päätarkoitus oli ja on edelleen operoida energiantuotannon prosessia mahdollisimman turvallisesti ja taloudellisesti. Näin vastuullista hommaa ei suinkaan yksin tehdä vaan tarvitaan monen alan ammattilaisia, joiden kanssa tehdään jatkuvasti yhteistyötä.
Kyllä se roihu kattilassa palaa ainoastaan ”yhteen hiileen puhaltamalla”.
Apunani valvomossa on oma tiimini, joka on yksi viidestä vuorosta. Vuorot tarkkailevat sekä energiantuotannon toimintaa että voimalaitosalueen kameravalvontaa vuoden jokaisena päivänä ja jokaisena minuuttina. Tärkein tehtävämme on selvittää vikatilanteet lähtökohtaisesti omin voimin ja tarvittaessa pyytää apua sähkö- ja automaatiopuolelta tai kunnossapidosta.
Omassa työssäni vastaan lisäksi vuoroni ohjauksesta, neuvonnasta ja uusien henkilöiden kouluttamisesta. Lähes 30 vuoden kokemukseni on isossa roolissa työssä onnistumisen kannalta. Prosessin tunteminen alusta loppuun auttaa minua toimimaan oikein ongelmatilanteissa, mutta mahdollistaa myös uusien työntekijöiden perehdyttämisen. Kokemus itsessään ei kuitenkaan riitä vaan tarvitaan hyviä yhteistyökykyjä ja ihmistuntemusta. Myös rauhallisesta ja tarkasta luonteestani on ollut paljon etua etenkin häiriötilanteissa. Silloin ei auta hätiköidä.
Hätiköinyt en ole myöskään muualle töihin. Se itsessään jo kertoo, kuinka tyytyväinen olen ollut Kuopion Energiaan työpaikkana. Täällä on hyvä yhdessä tekemisen meininki ja matala hierarkia. Esimiestä näkee päivittäin, vaikkei hänellä kuulumisten lisäksi olisikaan muuta asiaa. Onhan se mahtavaa, että näinkin pitkän työuran jälkeen on mukava tulla töihin. Siitä saa kiittää kaikkia työkavereita ja erityisesti omaa tiimiä, jonka kanssa tulee oltua tekemisissä vapaa-ajallakin. Uusien 12 tunnin työvuorojen ansioista olen päässyt viettämään enemmän aikaa myös muiden kuin oman tiimini jäsenten kanssa.
Pitkään vuorotyötä tehneenä olen todella ymmärtänyt, että työ ja vapaa-aika täytyy pitää tasapainossa. Harrastan monipuolisesti liikuntaa ja se onkin minulle elinehto. Jo pienestä pitäen pelasin jalkapalloa KuPSissa ja pääsin veikkausliigaan asti. Loukkaantumisieni jälkeen jatkoin Kingsissä, jossa samaan aikaan pelasi myös sähköverkkoasentajamme Timo Koponen. Pelaajauran jälkeen siirryin valmentamaan, ja nykyään kannustan kentän reunalla omia lapsiani. Itselläni jalkapallo on vaihtunut sählyyn ja kuntosaliin. Uusimpana harrastuksena aloitin myös vaeltamisen. Vanhimman poikani kanssa tehtiinkin jo ensimmäinen pidempi vaellus Lapin suositulla Hetta–Pallas-reitillä.
Toivon, että pääsen vielä perehdyttämään monia innokkaita nuoria alalle. Tämä on vastuullinen työpaikka, sillä sähkö ja lämpö ovat elinehto täällä pohjolassa. Kyllä se tunne siitä, että on mukana tärkeässä hommassa, saa ainakin minut lähtemään reippaalla mielellä töihin.