Savon ammattiopisto tavoittelee syksyllä 2022 valmistuneelle Savilahden kampukselle Joutsenmerkkiä. Joutsenmerkki-tunnuksen myöntäminen tekisi Savilahden kampuksesta Pohjoismaiden suurimman Joutsenmerkityn oppilaitoksen. Kuopion Energia on ollut mukana tekemässä tunnuksen vaatimusten mukaista kampusta.

Vuonna 2017 Savon ammattiopistossa oltiin tiukan paikan edessä. Jotain piti tehdä, sillä kaikki koulun kampusrakennukset alkoivat olla tiensä päässä. Tämä näkyi myös opiskelijoiden ja henkilökunnan vireystilassa ja jaksamisessa. Savon ammattiopisto toteuttaa Kestävän tulevaisuuden tekijä -strategiaa, ja tämän haluttiin näkyvän myös kampusrakentamisessa: kampusten uudisrakennukset on rakennettu Joutsenmerkin ehtoja noudattaen.

Joutsenmerkki on pohjoismainen ympäristömerkki, joka myönnetään vain kouralliselle tuoteryhmänsä edustajista. Päätös merkin hakemisesta täytyy tehdä jo ennen kuin rakennusta aletaan suunnitella, sillä tunnuksen kriteerit ovat tiukat.

– Rakentamisessa pitää huomioida muun muassa energiatehokkuus, materiaalivalinnat, rakennusjätteen kierrätys sekä tavallista korkeammat vaatimukset akustiikalle, sisäilmalle ja luonnonvalon määrälle, kuvailee Savon ammattiopiston va. tilapalvelupäällikkö Milla Lompola.

Läheltä tulevaa kaukolämpöä ja -jäähdytystä

Rakentamisen ohjenuorana oli löytää ympäristöystävällisiä ja vähähiilisiä ratkaisuja. Kunnianhimoinen rakennusprojekti tarvitsi myös luotettavan energiakumppanin. Sekä lämpö- että viilennysratkaisujen tarjoajaksi valittiin paikallinen Kuopion Energia.

– Laskelmien perusteella valitsimme kohteen lämmitysratkaisuksi Kuopion Energian kaukolämmityksen ja jäähdytysratkaisuksi kaukojäähdytyksen, kertoo LVI-asiantuntija Marika Raatikainen.

Kaukolämmön etuja ovat sen matalat elinkaarikustannukset, energiatehokkuus, toimintavarmuus sekä tietenkin toimittajan paikallisuus. Kaukolämpö tuotetaan pääsääntöisesti uusiutuvilla, lähialueilta hankituilla biopolttoaineilla. Kallan Kylmä -lähijäähdytyksessä puolestaan hyödynnetään Kallaveden syvänteestä tulevaa kylmää vettä. Jos kaukokylmää verrataan perinteiseen vedenjäähdytykseen, sähkön säästö on jopa 80 prosentin luokkaa. Ja onhan sekin etu, että sekä lämmitys- että viilennysratkaisut tulivat samalta toimijalta.

– Yhden yhteisen kumppanin kanssa toimiessa on aina yksi rajapinta vähemmän. Meidän kannaltamme ratkaisut toteutettiin yhdellä kertaa, samalla rakentamisella, kertoo Kuopion Energian myyntipäällikkö Teemu Tirkkonen.

Lisäksi Savon ammattiopisto ja Kuopion Energia jakavat saman arvopohjan, sillä molemmat organisaatiot haluavat edistää paikallisuutta, hyvää elämää ja vihreitä arvoja. Hyperpaikallisuus korostui siinä, että lämpö ja jäähdytys tulevat aidosti läheltä – vain parin kilometrin päästä.

Ihmisten ehdoilla rakennettu koulu

Tirkkosen mukaan Savilahden kampuskokonaisuus on suuruusluokaltaan Kuopion Energian toteuttamien kaukojäähdytyskohteiden kärkikahinoissa. Ainoastaan Kuopion yliopistollinen sairaala kiilaa ohi. Kaukolämmössäkin koulu on suurimpien kohteiden joukossa, sillä Savilahden kampuksen kokonaispinta-ala on lähes 29 000 neliömetriä.

– Savilahden kampus on Pohjoismaiden suurin koulurakennus, joka tavoittelee Joutsenmerkkiä. Kampuksella on päivittäin 2 200 opiskelijaa ja 450 työntekijää, kertoo markkinointipäällikkö Eero Väätäinen.

Savon ammattiopisto on kampusmaailmassa edelläkävijä, sillä sen neljästä kampuksesta jo kahdelta löytyy Joutsenmerkki. Iisalmen kampukselle tunnustus myönnettiin vuonna 2020 ja Varkauden kampukselle 2022. Kuopion Savilahden upouudelle kampukselle Joutsenmerkkiä haetaan ensi vuoden aikana.

– Kaikessa suunnittelussa ja toteutuksessa on ensisijaisesti otettu huomioon kampusta käyttävät ihmiset eli opiskelijat ja henkilökunta. Olemme kestävän tulevaisuuden tekijä, ja sen tulee näkyä myös rakentamisessa. Uudesta kampuksesta on tullut pelkästään hyvää palautetta. Kampuksella on suuret ikkunat ja paljon päivänvaloa, ilma on raikas eikä kuulu mitään ylimääräisiä ääniä. Kestävästi tehty kampusrakennus lisää opiskelijoiden ja työntekijöiden hyvinvointia, summaa Väätäinen.

Useamman vuoden kestäneessä projektissa korostuivat toimijoiden keskinäinen luottamus ja hyvä yhteishenki. Tirkkosen asiantuntijuutta hyödynnettiin matkalla kohti energiatehokasta kampusta.

– Kampuksen energiatehokkuudessa pääsimme Joutsenmerkin vaatimaan parhaaseen A-luokkaan ja tiristimme siitäkin vielä 15 prosenttia pois, kiittelee Lompola.

Raatikainen ja Lompola toteavat, että yhteistyö Kuopion Energian kanssa oli mutkatonta. Projektitiimille oli tärkeää saada toimia saman yhteyshenkilön kanssa projektin kaikissa vaiheissa.

– Olemme aina saaneet esittämiimme kysymyksiimme ja neuvontapyyntöihimme hyviä ja nopeita vastauksia. Yhteistyö Kuopion Energian kanssa on ollut helppoa. Kampukseen kohdistuneita valintoja tehdessämme emme osanneet ennustaa nykyistä maailmantilannetta. Vaihtuvista tilanteista huolimatta saamme nukkua yömme rauhassa lämmitys- ja jäähdytysenergian toimittajan suhteen, Raatikainen naurahtaa.