Suomi on pitkällä puhtaassa energiantuotannossa ja menee hyvää vauhtia kohti ilmastotavoitteita. Pohjoisena maana energiankulutuksestamme noin kolmannes on lämpöä, ja sitä tuotetaan tällä hetkellä polttamalla mm. turvetta, biomassaa ja öljyä.

Jotta saavutamme ilmasto- ja muut kestävyystavoitteet, myös lämmön pitää olla päästötöntä. Tähän pienydinvoima on yksi mahdollinen ratkaisu. Kuopiossa Haapaniemi 2 -laitosyksikön tuotanto on korvattava vuoteen 2035 mennessä laitoksen elinkaaren täyttyessä.

Esisuunnittelusopimus on tyypillinen välivaihe merkittävien investointien toteutuksessa. Päätöksen esisuunnittelusopimuksesta ovat tehneet Kuopion Energian johto hallituksensa hyväksymänä sekä Steady Energy Oy.

Kuopion Energia tekee päätöksen mahdollisesta varsinaisesta investoinnista suurelta osin esisopimuksen aikana selvitettävän työn tuloksena – jos Kuopion Energia pitää hanketta liiketoiminnallisesti houkuttelevana. Kuopion Energia hakee myös tarvittavat kaavamuutokset, joista päätöksen tekee Kuopion kaupunki.

Suomessa ydinvoimalaitoksen rakentamisen edellytyksenä on eduskunnan myöntämä periaatepäätös. Luvanhakija (Kuopion Energia) voi hakea periaatepäätöstä, kun ympäristövaikutusten arviointi on tehty ja Säteilyturvakeskus (STUK) on todennut, että laitos täyttää lain edellyttämät turvallisuuteen liittyvät ehdot.

Varsinaisen pienydinvoimalan hinta sovitaan erikseen investointisopimuksessa. Pienydinvoimala on sekä hinnaltaan että kooltaan murto-osa perinteisestä isosta ydinvoimalasta.

Paikallinen energiayhtiö voi hankkia laitoksen itsenäisesti. Hinnan ja muiden kustannusten on oltava kilpailukykyisellä tasolla muihin vaihtoehtoihin verrattuna.

Soveltuvista sijoituspaikoista on tehty selvitys. Laitoksen sijainniksi soveltuvat paikat tarkentuvat esisuunnittelun ja ympäristövaikutusten arviointityön edetessä ja työtä tehdään tiiviissä yhteistyössä kaavoittajan kanssa.

Pienydinvoimalan sijantiin vaikuttaa moni seikka: alueen sijainti suhteessa kaukolämpöverkkoon, alueen soveltuvuus teolliseen toimintaan ja esimerkiksi alueen nykyinen kaava sekä käyttötarkoitus.

Steady Energyn pienydinvoimalat rakennetaan maan alle peruskallioon, eikä perinteistä polttoainetoimitusten logistiikkaa tarvita, joten vaikutus kaupunkikuvaan on rajallinen. Laitosalueen maanpäällinen osa on aidatulla valvonta-alueella, jonne ulkopuolisilta on pääsy kielletty.

Voimalan rakentamisesta päättää Kuopion Energia kaupungin konserniohjeen mukaisesti menetellen, ja sijainti valitaan muun muassa edellisen kysymyksen seikkojen perusteella. Varsinainen kaavoituspäätös kuuluu Kuopion kaupungille.

Laitosta ei rakenneta asuintalojen viereen, vaan sille soveltuvalle rajatulle teollisuustontille maan alle kallioperään.

Ydinvoimaloilla ei ole enää kiinteää kilometrimääräistä turvaetäisyyttä kuten ennen oli. Säteilyturvakeskus STUK muutti turvaetäisyyksiä koskevia määräyksiä vuoden 2024 helmikuussa. Nykyisin ydinvoimalan sijaintia, asutuksen läheisyyttä sekä suojaetäisyyksiä arvioidaan tapauskohtaisesti. Turvallisuuden kriteerit ovat tiukat.

Tämänhetkisen arvion mukaan Steady Energyn suunnitteleman pienydinvoimalan voi sijoittaa turvallisesti myös asutuksen lähelle.

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikkaa ei ole päätetty, mutta loppusijoitukseen soveltuva tekniikka on oltava tiedossa investointipäätöstä tehtäessä.

Yhdestä Steady Energyn pienydinvoimayksiköstä syntyy käytettyä ydinpolttoainetta koko 60 vuoden elinkaaren aikana noin yhden pakettiautollisen verran. Kuopioon suunnitellaan kahta yksikköä.

Kaikki Suomessa syntyvä käytetty ydinpolttoaine on loppusijoitettava Suomeen. Suomi on maailman ensimmäinen maa, jossa loppusijoitus on tarkoitus käynnistää, mahdollisesti vuonna 2025.

Loppusijoituksen ehtona on, että sen pitkäaikaisturvallisuus on kyetty osoittamaan riittävällä varmuudella. Steady Energyllä ja Kuopion Energialla on sekä velvollisuus että edellytykset kehittää ratkaisu, ja todennäköisin on geologinen loppusijoitus Suomen kallioperään.

Kuopion Energia tekee ratkaisunsa laitokseen investoimisesta kaupallisin perustein. Pienydinvoimalla tuotettavan lämmön on oltava kilpailukykyistä verrattuna muihin tarjolla oleviin vaihtoehtoihin. 

Ydinkaukolämmön ilmeinen vahvuus on hintakehityksen vakaus ja ennakoitavuus.

VTT on tehnyt elinkaariarvioinnin ydinkaukolämmön ympäristövaikutuksista. Ydinvoimalaitokset eivät tuota suoria savupiippupäästöjä, vaan päästövaikutus muodostuu reaktorin polttoainekierron, laitosten rakentamisen, käytön, ylläpidon ja käytöstä poiston epäsuorista päästöistä. 

Pienydinvoimalla tuotettu lämpö on vähähiilistä. Myös muut ympäristövaikutukset arvioitiin selvityksessä pieniksi.

Lue VTT:n tiedote.

Kuopion Energia on tällä hetkellä tilanteessa pioneerin roolissa Suomessa, mutta pienydinvoima tai ydinvoimalla tuotettu kaukolämpö ei ole teknologiana mitään uutta. Steady Energyn valitsema teknologia on käytännössä koeteltua, yksinkertaista ja toimivaa. Esimerkiksi Loviisan laitokset ja Olkiluoto 3 -laitosyksikkö toimivat samalla periaatteella. Steady Energyn suunnittelema laitos on kuitenkin huomattavasti yksinkertaisempi ja pienempi kuin nyt käytössä olevat laitokset.

Pienydinvoimahankkeita on käynnissä useissa maissa – esimerkiksi Kanadassa.  Pienydinvoimalaitoksia suunnitellaan rakennettavaksi muun muassa Isossa-Britanniassa, Ruotsissa ja Ranskassa.

Ydinvoimalla tuotetaan kaukolämpöä muun muassa Sveitsissä, Bulgariassa, Kiinassa ja Ukrainassa. Maailmalla on tällä hetkellä käytössä yli sata pienydinvoimalaa muun muassa laivojen energialähteenä.

Steady Energyn LDR-50 laitoksen suunnittelu käynnistyi Teknologian tutkimuskeskus VTT:ssä jo vuonna 2020. Steady Energy on perustettu kaupallistamaan suunniteltu laitos. Taustalla on maailman johtava ja käytännön projekteissa osoitettu ydinteknologian osaaminen sekä kotimainen tutkittu tieto.

Steady Energyllä on töissä noin 20 ydinenergia-alan ammattilaista, joilla on erittäin pitkä kokemus ydinenergia-alasta muun muassa TVO:ssa, Fennovoimassa ja Fortumissa. Suunnittelutyön ja hankkeiden toteutuksen tukena on useita maailman johtavia ydinenergia-alan kumppaneita kuten SWECO ja TVO Nuclear Services.

LDR50-pienydinvoimalaitoksen toiminta perustuu koeteltuun kevytvesiteknologiaan, jota on yleisesti käytössä.

Ydinpolttoaineen atomien halkeaminen vapauttaa ydinenergiaa, joka lämmittää vettä isossa metalliastiassa. Veden lämpö siirretään kaukolämpöverkkoon.

LDR50-laitoksen tärkein innovaatio liittyy sen yksinkertaisuuteen. Kun ydinvoimalla tehdään pelkästään lämpöä, laitoksesta on mahdollista tehdä huomattavasti yksinkertaisempi, turvallisempi ja edullisempi rakentaa.

Laitoksessa ei ole turbiineita, koska ydinreaktion tuottamaa lämpöä ei tarvitse muuttaa sähköksi. Lämpö yksinkertaisesti johdetaan lämmönvaihtimeen ja siitä kaukolämpöverkkoon. 

Koska turbiineita ei tarvita, lämpötilaksi riittää alle 150°C. Sähköä tuottavan laitoksen turbiinit pyörivät höyryllä, jonka tekemiseksi reaktorissa kulkeva vesi pitää kuumentaa yli 300 asteeseen.

Mitä pienempi lämpötila laitoksessa on, sitä pienempiä paineita sen tarvitsee kestää, ja sitä helpompi se on rakentaa.

Laitoksen pieni koko tekee siitä monin tavoin helpommin hallittavan, myös tilanteessa, jossa laitos tarvitsee nopeasti pysäyttää.